Asuntojen hinnat
Arvioiasuntosi.com -verkkopalvelulla selvität asuntojen hinnat helposti ja nopeasti.
Mikäli sinulla on tarvetta selvittää asuntojen hinnat – käytä tätä palvelua hyväksi.
Verkkosivuille tullaa tekemään markkinakatsauksia asuntojen hintatiedoista, niiltä alueilta, joista tulee eniten hinta-arviopyyntöjä. Elikkä pystyt tulevaisuudessa tarkastelemaan tiettyjen kaupunginosien tai postinumeroalueiden asuntojen hintoja. Asuntojen hintamarkkinakatsaukset keskittyvät pääkaupunkiseudulle. Tulet löytämään asuntojen hintatiedot täältä.
Markkinakatsaus asuntojen hinnoista vuonna 2021
Asuntomarkkinat olivat toipunut koronavirustilanteen tuomasta pudotuksesta nopeasti. Alku vuonna tammi-toukokuussa myyntiin noin 27% enemmän verrattuna viiden viimeisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vanhoja asuntoja myytiin tammi-toukokuussa melkein 30 % enemmän kuin vuonna 2020. Verratessa kahteen aikaisempaan vuoteen, kasvua on tullut noin 19 %.
Alkuvuoden hurja kasvu taantui loppuvuoteen mennessä.
Kasvu painottui etenkin vuoden 2021 ensimmäiselle vuosipuoliskolle. Loka-joulukuussa 2021 käytettyjen asuntojen kauppamäärissä oli noin 5 prosenttiyksikköä laskua verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Valtakunnallisesti tarkasteltuna käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppamäärät olivat loka-joulukuussa 2021 edellisvuoden tasolla (+1 %).
Vuoden 2021 lopulla käytettyjen omakotitalojen kauppa kävi hieman edellisvuotta rauhallisemmin – loka-joulukuussa kauppamäärissä oli laskua edellisvuoteen verrattuna noin 4 prosenttiyksikköä. Monilla alueilla vallinnut alitarjonta hyväkuntoisista ja tilavista asunnoista on vaikuttanut omakotitalokauppaan.
Loka-joulukuussa 2021 käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräinen myyntiaika oli koko Suomessa 82 päivää ja pääkaupunkiseudulla 62 päivää. Valtakunnallisesti myyntiajat lyhenivät 1 prosenttiyksiköllä (1 päivä). Pääkaupunkiseudulla myyntiajat pitenivät keskimäärin 6 prosenttiyksiköllä (4 päivää).
Omakotitalojen myyntiaika oli loka-joulukuussa 2021 keskimäärin 114 päivää. Tämä on noin 15 % (21 päivää) lyhyempi myyntiaika verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2020.
Koko vuoden valtakunnallisia lukuja tarkasteltaessa käytettyjen omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika on 120 päivää, joka on noin 25 päivää (n. 20%) lyhyempi kuin vuonna 2020.
Vuosi 2021 jää kuitenkin historiaan ennätysvilkkaana asuntokauppavuotena. Asuntokauppoja tehtiin yli 85 000 kauppaa.
Mikä muuttuu asuntomarkkinoilla koronan jälkeen?
Talousmarkkinat näyttävät nyt positiiviselta. Tosin eleteen enemmän ylikuumenemisen riskissä. Vielä ei olla siellä, mutta matkalla sinne. Tämä tarkoittaa sitä, että rahapolitiikkaa kiristetään. Keskuspankkien koronaelvytykset loppuvat. Inflaatio on noussut paljonkin eri osa-alueilla ja korkoja tullaan todennäköisesti tästä syystä nostamaan. Loppuvuoden 2021 inflaatiopiikki oli hyvin korkea Suomessa, mutta pidemmällä tähtäimellä katsottuna inflaatiota on helpompi hallita esim. vuoden tai kahden vuoden tähtäimellä.
Vaikka korot nousisivat, ollaan edelleen maltillisissa koroissa. Korot ovat olleet jo vuosia miinuksella. Tällä hetkellä korot ovat noin 0,5% miinuksella. Puolen prosentin koron nousu on suhteellisen iso puskuri vielä, ennen kun nähdään korkokustannusten nousua. Nousu näkyy vasta, kun korko on nollan yläpuolella.
Tästä johtuen korot tuskin nousevat vielä tämän 2022 vuoden puolella Suomessa.
Asuntomarkkinoiden kaupungistuminen kohtasi radikaalin pandemian
Koronapandemian tuomat rajoitukset romuttivat kaupungistumisen trendit. Tilanne muuttui globaalin pandemian johdosta, joka oli täydellinen hyökkäys kaupungistumista vastaan. Koska kaupunkien vahvuutena pidetään kohtaamisia, palveluita ja tiiveyttä. Koronan johdosta tämä kääntyi heikkoudeksi. Sillä kaikkea näitä rajoitettiin.
Muuttoliike isompiin perheasuntoihin lisääntyi vuonna 2021 hurjasti. Perheasunnoista tuli jopa pulaa alueittain ja kauppoja tehtiin selvästi enemmän verrattuna edellisiin vuosiin. Etätyöt luonnollisesti lisäsivät tilan tarvetta ja myös se, että palvelut olivat kiinni, jonne olisi karannut kotoa. Tarvetta lisätilalle elämiseen ja harrastuksiin myös kasvoi.
Vuoden 2022 alussa koronatilanne tulee hidastamaan asuntokauppaa. Käytännössä osa asuntojen omistajista siirtää suunnitellun myynnin aloitusta ja käytännön arjessa tartunnat ja karanteenit voivat siirtää sovittuja kauppoja – varsinkin, jos sähköinen kauppa ei ole mahdollinen.
Markkinakatsausta asuntojen hinnoista vuonna 2018
Asuntomarkkinoilla vuosi 2018 oli hämmennyksen ja suurien taloyhtiölainojen leimaama. Viime ”hellekesä vei asuntokaupat alamäkeen”, uutisoinnissa pohdittiin usein, kuinka asuntokauppa ei käynyt niin hyvin kuin olisi voinut olettaa hyvän taloustilanteen ja kuluttajien vahvan luottamuksen perusteella.
Kauppamäärän lasku johtui sijoittajavetoisen kaupankäynnin hiipumisesta kesällä ja kuluttajakäyttäytymisen alueellisista ja yksilötason muutoksista. Sijoitusvetoisen kaupan hiipuessa omaan käyttöön tapahtuva asuntokauppa kasvoi. Asuntokauppa palautui näiden kahden – sijoittajakaupan lasku ja omaan käyttöön oston nousu – vaikutuksesta ns. normaalitilaan pitkä nousukauden jälkeen. Uutisoitu asuntomarkkinoiden hyytyminen ei kuitenkaan koskenut koko Suomea, sillä useilla paikkakunnilla asuntokauppa kävi hyvin ja varsinkin perheasuntojen markkinat olivat poikkeuksellisen terveet.
Sääolot vaikuttivat pääkaupunkiseudulla
Pääkaupunkiseudulla kotitalouksien asunnonostoaikeet putosivat huhtikuun ennätystasolta (14,2 %) kesäkuun (9,4 %) normaalitasolle, mikä sai osan alan toimijoista esittelemään sääolosuhteita kaupankäynnin hidastumisen syyksi. Samaan aikaan kuitenkin muilla suuralueilla kotitalouksien asunnonostoaikeet olivat noususuunnassa. Yksi selkeä syy asuntokaupan hidastumiseen kesällä oli kuluttajien uskon hiipuminen työllisyyden kehittymiseen. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamus työllisyyden kehittymiseen laski nopeasti toukokuun 21,8 luvusta joulukuu 6,5 tasolle. Epävarmuuden lisääntyminen näkyi asuntomarkkinoilla harkinnan lisääntymisenä ja pitkittyneinä ostoprosesseina.
Käytettyjen kerrostaloasuntojen neliöhinnat nousivat Suomessa yli 3 % verrattaessa 2018 keskiarvoa 2017 keskiarvoon. Keskimääräinen neliöhinta käytetyissä kerrostalohuoneistoissa Suomessa oli joulukuussa noin 2950 €/m2. Pääkaupunkiseudulla käytetyn kerrostaloasunnon neliöhinta oli noin 4560 €/m2. Keskiarvohinta nousi pääkaupunkiseudulla yli 4 % verrattuna 2017 keskiarvoon. Helsingin käytettyjen kerrostalohuoneistojen keskiarvohinta nousi lähes 5 % 2017 verrattuna, ollen noin 5230 €/m2. Käytetyissä kerrostalo 2h-huoneistoissa neliöhinnat nousivat Suomessa 3 % vuoden 2017 keskiarvoon verrattuna. Kerrostalokaksion neliöhinta oli Suomessa joulukuussa 2860 €/m2 ja Helsingissä 5130 €/m2.
Yhtiölainat nousivat otsikoihin.
Uudiskohteiden suuret yhtiölainat nousivat otsikoihin vuoden mittaan useasti. Suuret yhtiölainat ovat useassa tapauksessa mahdollistaneet ihmisten muuttamisen huomattavasti edullisemmilta asuntomarkkinoilta pääkaupunkiseudulle. Vanhan kotikunnan edullisemmasta asunnosta saatu kauppahinta on usein riittänyt myyntihinnan maksamiseen eikä yhtiölainan maksamista ole kiirehditty, vaikka varallisuutta vanhan asunnon myynnin jälkeen olisikin jäänyt yhtiölainan osittaista poismaksamista varten.
Suuret yhtiölainat luovat paineita ammattimaiselle isännöinnille ja taloyhtiön talouden hallinnalle, sillä hoitamatta jääneet rahoitusvastikkeet voivat tuhota nopeasti taloyhtiön talouden, varsinkin jos yhtiön omistajapohja on liikaa sijoittapainotteinen eikä vuokramarkkinoilta löydy riittävästi tuottoja taloyhtiön saatavien turvaamiseksi haltuunottomenettelyssä. Yksittäiselle asunnonostajalle mahdollisuus varioida asunnon maksamisen elementtejä merkitsee lisää mahdollisuuksia hallita asunnon rahoituskanavia, toteuttaa unelmiaan ja hankkia omia tarpeitaan vastaavan kodin.
Seuraa asuntojen hintatietojen kehitystä näillä sivuilla.
Täytä kaavake ja saat asuntosi hinnan selville.
