Asuntomarkkinat olivat toipunut koronavirustilanteen tuomasta pudotuksesta nopeasti. Alku vuonna tammi-toukokuussa myyntiin noin 27% enemmän verrattuna viiden viimeisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vanhoja asuntoja myytiin tammi-toukokuussa melkein 30 % enemmän kuin vuonna 2020. Verratessa kahteen aikaisempaan vuoteen, kasvua on tullut noin 19 %.

Alkuvuoden hurja kasvu taantui loppuvuoteen mennessä.

Kasvu painottui etenkin vuoden 2021 ensimmäiselle vuosipuoliskolle. Loka-joulukuussa 2021 käytettyjen asuntojen kauppamäärissä oli noin 5 prosenttiyksikköä laskua verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Valtakunnallisesti tarkasteltuna käytettyjen kerrostaloasuntojen kauppamäärät olivat loka-joulukuussa 2021 edellisvuoden tasolla (+1 %).

Vuoden 2021 lopulla käytettyjen omakotitalojen kauppa kävi hieman edellisvuotta rauhallisemmin – loka-joulukuussa kauppamäärissä oli  laskua edellisvuoteen verrattuna noin  4 prosenttiyksikköä. Monilla alueilla vallinnut alitarjonta hyväkuntoisista ja tilavista asunnoista on vaikuttanut omakotitalokauppaan.

Loka-joulukuussa 2021 käytettyjen kerrostaloasuntojen keskimääräinen myyntiaika oli koko Suomessa 82 päivää ja pääkaupunkiseudulla 62 päivää. Valtakunnallisesti myyntiajat lyhenivät 1 prosenttiyksiköllä (1 päivä). Pääkaupunkiseudulla myyntiajat pitenivät keskimäärin 6 prosenttiyksiköllä (4 päivää).

Omakotitalojen myyntiaika oli loka-joulukuussa 2021 keskimäärin 114 päivää. Tämä on noin 15 % (21 päivää) lyhyempi myyntiaika verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2020.

Koko vuoden valtakunnallisia lukuja tarkasteltaessa käytettyjen omakotitalojen keskimääräinen myyntiaika on 120 päivää, joka on noin 25 päivää (n. 20%) lyhyempi kuin vuonna 2020.

Vuosi 2021 jää kuitenkin historiaan ennätysvilkkaana asuntokauppavuotena. Asuntokauppoja tehtiin yli 85 000 kauppaa. Mikä on yli 10 000 kauppaa enemmän kuin toiseksi vilkkaimpana vuonna 2020. Suurin kasvu kauppamäärissä tapahtui Lahdessa. Kauppoja tehtiin yli 23% enemmän kuin edeltävänä vuonna. Toiseksi eniten nousua tapahtui Kuopiossa, jossa kasvua oli 17%. Myös Espoossa, Vantaalla ja Oulussa kauppamäärät nousivat noin 15%. Kolmen Suomen suurimman kasvukeskuksen, Helsingin, Tampereen ja Turun, ytimissä kauppamäärien kasvu liikkui 5–10 % välillä.

Mikä muuttuu asuntomarkkinoilla koronan jälkeen?

Talousmarkkinat näyttävät nyt positiiviselta. Tosin eleteen enemmän ylikuumenemisen riskissä. Vielä ei olla siellä, mutta matkalla sinne. Tämä tarkoittaa sitä, että rahapolitiikkaa kiristetään. Keskuspankkien koronaelvytykset loppuvat. Inflaatio on noussut paljonkin eri osa-alueilla ja korkoja tullaan todennäköisesti tästä syystä nostamaan. Loppuvuoden 2021 inflaatiopiikki oli hyvin korkea Suomessa, mutta pidemmällä tähtäimellä katsottuna inflaatiota on helpompi hallita esim. vuoden tai kahden vuoden tähtäimellä.

Vaikka korot nousisivat, ollaan edelleen maltillisissa koroissa. Korot ovat olleet jo vuosia miinuksella. Tällä hetkellä korot ovat noin 0,5% miinuksella. Puolen prosentin koron nousu on suhteellisen iso puskuri vielä, ennen kun nähdään korkokustannusten nousua. Nousu näkyy vasta, kun korko on nollan yläpuolella.

Tästä johtuen korot tuskin nousevat vielä tämän 2022 vuoden puolella Suomessa.

Asuntomarkkinoiden kaupungistuminen kohtasi radikaalin pandemian

Koronapandemian tuomat rajoitukset romuttivat kaupungistumisen trendit. Tilanne muuttui globaalin pandemian johdosta, joka oli täydellinen hyökkäys kaupungistumista vastaan. Koska kaupunkien vahvuutena pidetään kohtaamisia, palveluita ja tiiveyttä. Koronan johdosta tämä kääntyi heikkoudeksi. Sillä kaikkea näitä rajoitettiin.

Muuttoliike isompiin perheasuntoihin lisääntyi vuonna 2021 hurjasti. Perheasunnoista tuli jopa pulaa alueittain ja kauppoja tehtiin selvästi enemmän verrattuna edellisiin vuosiin. Etätyöt luonnollisesti lisäsivät tilan tarvetta ja myös se, että palvelut olivat kiinni, jonne olisi karannut kotoa. Tarvetta lisätilalle elämiseen ja harrastuksiin myös kasvoi.

Vuoden 2022 alussa koronatilanne tulee hidastamaan asuntokauppaa. Käytännössä osa asuntojen omistajista siirtää suunnitellun myynnin aloitusta ja käytännön arjessa tartunnat ja karanteenit voivat siirtää sovittuja kauppoja – varsinkin, jos sähköinen kauppa ei ole mahdollinen.